Etla: Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee selvästi tänä ja ensi vuonna

Etla: Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee selvästi tänä ja ensi vuonna

Etlan mukaan tuotannon kustannuskilpailukyvyn merkitys Suomen tavaraviennin kehitykseen on olennainen.

  • Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan maanantaina julkaiseman ennusteen mukaan Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee kuluvana vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna edelleen yhden prosentin.
  • Heikkeneminen johtuu työvoimakustannusten noususta. Etlan mukaan edes parempi tuottavuuskehitys tänä vuonna ei pysty kumoamaan työvoimakustannusten suhteellista nousua.
  • Etlan mukaan Suomen kustannuskilpailukyky koheni hieman kilpailijamaihin verrattuna koronakriisissä vuonna 2020, mutta se oli väliaikaista.
Etlan mukaan Suomen kustannuskilpailukyky parani 0,7 prosenttia vuonna 2020 verrattuna kilpailijamaihin, mutta se heikkenee kuluvana vuonna kolme prosenttia ja vuonna 2022 edelleen yhden prosentin. Arkistokuva.

Etlan mukaan Suomen kustannuskilpailukyky parani 0,7 prosenttia vuonna 2020 verrattuna kilpailijamaihin, mutta se heikkenee kuluvana vuonna kolme prosenttia ja vuonna 2022 edelleen yhden prosentin. Arkistokuva. Timo Pylvänäinen

Maanantaina julkaistussa Etlan selvityksessä on tarkasteltu koko kansantalouden suhteellisia nimellisiä yksikkötyökustannuksia. Ennustevuosien 2020–2022 osalta on verrattu EU:n komission marraskuussa 2020 julkaisemia ennusteita kilpailijamaiden kehityksestä Etlan maaliskuussa julkaistavaan Suomea koskevaan ennusteeseen.

– Suhdanne-ennusteessa on laskettu Suomen kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn kehitystä jo ainakin 30 vuoden ajan. Yksikkötyökustannuksista saadaan indeksi, jonka yksittäinen havaintoarvo ei itsessään kerro kustannuskilpailukyvystä, mutta kun indeksiä verrataan muihin maihin ja tunnetaan talouskehityksen historia, voidaan arvioida kilpailukyvyn merkitystä viennin kehitykselle, Etlan tutkija Ville Kaitila kertoo.

Suomen kustannuskilpailukyky parani laskelmien mukaan 0,7 prosenttia vuonna 2020 verrattuna kilpailijamaihin, mutta se heikkenee kuluvana vuonna kolme prosenttia ja vuonna 2022 edelleen yhden prosentin.

Heikkeneminen johtuu Etlan mukaan tuntityövoimakustannusten – sekä palkkojen että sosiaaliturvamaksujen – noususta edellisvuodesta verrattuna kehitykseen muissa maissa. Suomen parempi tuottavuuskehitys vuonna 2021 ei Etlan mukaan pysty kumoamaan työvoimakustannusten suhteellista nousua.

Hidastunut tuottavuus

Etlan Ville Kaitilan mukaan vuosien 2007–2012 yleiskehitys oli Suomessa ongelmallinen. Tämä johtui hänen mukaansa siitä, että sekä tuottavuus- että palkkakehitys heikensivät kilpailukykyä.

Etlan mukaan tuottavuuskehitys vahvisti Suomen kustannuskilpailukykyä aina vuoteen 2007 asti, minkä jälkeen vaikutus on ollut kilpailukykyä heikentävä. Se kertoo selvästi hidastuneesta tuottavuuskehityksestä.

Kustannuskilpailukyvyn mittarina käytetään yleensä suhteellisia nimellisiä yksikkötyökustannuksia. Etlan tutkijan Ville Kaitilan mukaan tuntipalkkojen vaikutus oli neutraali vuoteen 2007 asti, minkä jälkeen sekin alkoi heikentää kilpailukykyä.

Etla muistuttaa, että tuotannon kustannuskilpailukyvyn merkitys Suomen tavaraviennin kehitykseen on olennainen, yhdessä vientimarkkinoiden kehityksen kanssa.

– Parempi kustannuskilpailukyky edistää Suomen vientiä, kuten vientimarkkinoiden kasvukin. Erityisen hyvä tai huono kilpailukyky korjautuu jossain vaiheessa kohti tasapainotasoaan, kunhan työmarkkinat ja muut markkinat toimivat edes kohtuullisesti.

– Suomen kustannuskilpailukyky on myötäsyklinen, eli se on vahvistunut silloin, kun vientimarkkinat ovat kasvaneet nopeammin. Tämä voi johtua muun muassa kilpailijamaita jäykemmästä palkanasetannasta, joka ei pysy nopeasti heilahtelevan ja myötäsyklisen tuottavuuskehityksen tahdissa. Kilpailukyvyn suurempi heilahtelu voi luoda epävarmuutta ja vaikuttaa negatiivisesti investointeihin, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua, Etla toteaa.

Source link

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*